Elämäkerta

LAPSUUS

Paavo Nurmi syntyi Turussa 13.6.1897. Nurmien kotitalo sijaitsi osoitteessa Jarrumiehenkatu 4. Tukholman olympiakisoissa 1912 Hannes Kolehmainen voitti kolme kultamitalia ja “juoksi Suomen maailmankartalle”. Juoksut tekivät 15-vuotiaaseen Paavoon suuren vaikutuksen ja hän päätti itse pyrkiä samaan saavutukseen. Niinpä hän alkoi käydä lenkillä yhä useammin ja hankki ensimmäiset juoksutossunsa.

HARJOITUS TEKI MESTARIN

Paavo Nurmen mitat olivat kestävyysjuoksijalle ihanteelliset: pituus 174 cm ja kilpailupaino 65 kg. Nurmi hankki perustiedot valmennuksesta itse. Hän oli ensimmäisiä huippu-urheilijoita, joka ymmärsi systemaattisen valmentautumisen merkityksen. Nurmen harjoittelu perustui kävelyyn, juoksuun ja voimisteluun. Sekuntikellon avulla Paavo Nurmi opetteli tuntemaan vauhdin ja sen vaikutuksen. Nurmi liittyi vuonna 1914 Turun Urheiluliittoon, jonka väreissä hän urheili koko juoksu-uransa ajan. Ensimmäisen Suomen ennätyksensä Paavo Nurmi juoksi Turussa 29.5.1920. Matkana oli 3000 metriä ja tulos 8.36,2.

ANTWERPENIN OLYMPIAKISAT 1920

Antwerpenin olympiajuoksujen ansiosta Paavo Nurmesta tuli kotimaassa tähti ja Hannes Kolehmaisen manttelinperijä. Ensimmäisessä olympiajuoksussaan 5000 metrillä Nurmi koki kirvelevän tappion ranskalaiselle Joseph Guillemot’lle. Tämä jäi ainoaksi kerraksi, kun Nurmi hävisi olympiafinaalissa ulkomaalaiselle juoksijalle. 5000 metrin hopeamitalin lisäksi Nurmi saavutti Antwerpenissa kultaa 10 000 metrillä sekä maastojuoksun henkilökohtaisessa ja joukkuekilpailussa.

ENNÄTYSTEN MURSKAAJA

Paavo Nurmi hallitsi kilparatoja yksinvaltiaan tavoin Antwerpenin olympiakisoja seuranneet kolme vuotta. Ohjelmaan kuuluivat suunnitelmalliset ja onnistuneet maailmanennätysjuoksut 1500–10 000 metrin matkoilla. Paavo Nurmen ohjenuorana oli: “Kun juoksee aikaa vastaan, ei tarvitse kiriä. Muut eivät kestä mukana vauhdissa, joka on tasaisen kovaa loppuun asti…” Vuosina 1921–1923 Paavo Nurmi murskasi maailmanennätyksiä. Ensimmäisen ME-aikansa hän juoksi Tukholmassa 22.6.1921: 10 000 metriä aikaan 30.40,2. Vuoden 1923 kilpailukauden päättyessä Paavo Nurmi omisti ME-tuloksen kestävyysjuoksun kolmessa arvolajissa: maililla, 5000 metrillä ja 10 000 metrillä. Kukaan toinen juoksija ei ole yltänyt samaan saavutukseen.

PARIISIN OLYMPIAKISAT 1924

Pariisin olympiakisat 1924 olivat Suomen urheilun ja Paavo Nurmen suurta juhlaa. Kuuden päivän aikana Paavo Nurmi juoksi 5 kultamitalia, niistä 3 henkilökohtaista ja 2 joukkuekultaa. Legendaarisimmat kultamitalinsa Nurmi saavutti 1500 ja 5000 metrin kilpailuissa, jotka juostiin vajaan kahden tunnin sisällä. Lisäksi Nurmi saavutti kultaa maastojuoksun henkilökohtaisessa ja joukkuekilpailussa sekä 3000 metrin joukkuejuoksussa. Ranskalainen Le miroir des sports -lehti kirjoitti Nurmesta: “Paavo Nurmi ylittää  inhimillisyyden rajat”.

THE PHANTOM FINN

Paavo Nurmi teki vuonna 1925 kilpailukiertueen Yhdysvaltoihin. Viiden kuukauden aikana hän osallistui 55 kilpailuun ja niiden lisäksi lukuisiin juoksunäytöksiin. Kilpailuistaan Nurmi voitti 53, sijoittui kerran toiseksi ja keskeytti kerran. Suurimman osan kilpailuistaan Nurmi juoksi sisäradoilla. Yhdysvallat eli kevään 1925 Nurmi-kuumeessa. Paavo Nurmi teki Suomea ja suomalaisuutta tunnetummaksi kuin kukaan ennen häntä. Amerikkalaisille Nurmi oli ”Lentävä suomalainen”, ”Suomalainen aave” ja ”Suomalainen juokseva ihme”.

URAN KÄÄNNEKOHTA

Rankka Amerikan kiertue jätti jälkensä suurjuoksijaan. Vuonna 1925 Nurmi kilpaili kotimaassa harvakseltaan, mutta ei juossut uusia ennätyksiä. Hänen ennätyksikseen 1500–10 000 metrin olympiamatkoilla jäivät vuonna 1924 juostut 3.52,6 (1500 m), 14.28,2 (5000 m) ja 30.06,2 (10 000 m), jotka olivat kaikki myös maailmanennätyksiä. Vuosi 1926 oli taitekohta Nurmen uralla. Tästä alkoi hiljainen alamäki huipulta, ja kilpailu muiden kanssa oli entistä tasaisempaa.

AMSTERDAMIN OLYMPIAKISAT 1928

Kolmannet olympiakisat eivät enää innostaneet Paavo Nurmea. Hän oli 31-vuotias ja saavuttanut urallaan jo kahdeksan olympiakultaa ja yhden hopean. Menestys olympiakisoissa tosin lisäisi kysyntää Amerikassa, mietti Nurmi ja teki viime hetkellä päätöksen osallistumisestaan. Nurmen saalis Amsterdamista oli kultamitali 10 000 metrillä sekä hopeamitalit 5000 metrillä ja 3000 m estejuoksussa.

VIERAILLA RADOILLA

Syksyllä 1928 Nurmi antoi ruotsalaiselle lehdelle lausunnon: ”Tämä on ehdottomasti minun viimeinen kilpailuvuoteni. Alan jo tulla vanhaksi. Olen kilpaillut 15 vuotta ja saanut jo kyllikseni siitä.” Nurmi kuitenkin jatkoi juoksu-uraansa, nyt vain entistä enemmän vierailla radoilla. Vuoden 1929 Paavo Nurmi aloitti toisella Yhdysvaltain kiertueella. Kesällä 1930 radoilla nähtiin jälleen tuttu voittoisa Nurmi. Kesäkuussa hän rikkoi Lontoossa vuosia kestäneen 6 mailin maailmanennätyksen ja syyskuussa hän juoksi Tukholmassa maailmanennätyksen 20 km:llä.

LOS ANGELESIN OLYMPIAKISAT 1932

Alkuvuoden 1932 Paavo Nurmi harjoitteli neljänsiä olympiakisojaan varten tunnollisemmin kuin kenties koskaan aikaisemmin. Hänen tavoitteenaan oli kruunata uransa olympiamaratonin kultamitalilla, kuten oli tehnyt Hannes Kolehmainenkin. Lisäksi hän aikoi osallistua Los Angelesissa 10 000 metrin juoksuun. Ammattilaissyytteiden vuoksi keväällä 1932 langetettu kilpailukielto heitti kuitenkin varjon mestarin haaveiden ylle…

Los Angelesin kisakylässä Nurmi harjoitteli tiiviisti kipeytyneestä jalastaan huolimatta. Joidenkin tietojen mukaan jalka oli niin kipeä, että Nurmi pystyi tuskin kävelemään – puhumattakaan juoksemisesta.

Vetoomuksista huolimatta Kansainvälinen yleisurheiluliitto (IAAF) ei purkanut Paavon Nurmen kilpailukieltoa. Nurmi seurasi olympiakisoja katsomossa – tosin 10 000 metrin juoksun ja maratonin aikana häntä ei siellä nähty. Maratonin jälkeen hän lausui lyhyesti: ”Olisin voittanut viidellä minuutilla”.

KANSALLINEN AMATÖÖRI

Ammattilaiseksi julistamisen jälkeen Paavo Nurmi ei enää saanut kilpailla ulkomailla.. Suomen Urheiluliitto ei kuitenkaan tunnustanut Nurmen saamaa ammattilaistuomiota ja Nurmi jatkoikin kotimaassa juoksu-uraansa vuoteen 1934 saakka ns. kansallisena amatöörinä. Paavo Nurmi juoksi viimeisen kilpailunsa Viipurissa 16. syyskuuta 1934. Hän voitti 10 000 metrin kilpailun ajalla 31.39,2.

JUOKSUJEN JÄLKEEN

Lopetettuaan juoksu-uransa Nurmi keskittyi luomaan uraa liikemiehenä ja rakentajana. Peruspääoman liiketoimintaansa Nurmi oli hankkinut osakekaupoilla 1920-luvulta lähtien. Paavo Nurmen merkittävin ja tuottavin liiketoiminta oli asuintalojen rakennuttaminen.

Hänen rakennuttamiaan taloja on eri puolilla Helsinkiä yhteensä noin 40, useimmat niistä Lauttasaaressa, Munkkiniemessä ja Töölössä. Liiketoimiensa ohella Nurmi osallistui myös juoksijoiden valmentamiseen 1930- ja 1940-luvuilla.

ISÄNMAAN HYVÄKSI

Vaikka Paavo Nurmi karttoi julkisuutta työssään ja yksityiselämässään, oli hän hädän hetkellä valmis antamaan hahmonsa suomalaisen urheiluelämän ja yhteiskunnan palvelukseen. Vaikeina sodan vuosina Suomi tarvitsikin kipeästi Paavo Nurmen legendaarista nimeä, jolla oli suuri merkitys ulkomailla, etenkin Yhdysvalloissa.

Talvisodan aikana Paavo Nurmi lähti kevättalvella 1940 Taisto Mäen kanssa Yhdysvaltoihin osallistuakseen Suomen hyväksi järjestettyyn keräystoimintaan. Vuonna 1939 Taisto Mäki oli juossut 10 000 metriä ensimmäisenä miehenä alle puolen tunnin. Yhdysvalloissa Mäki osallistui näytösjuoksuihin, joista kertyneet varat luovutettiin Suomen Avulle.

HELSINGIN OLYMPIAKISAT 1952

XV olympiadin kisat järjestettiin Helsingissä 19.7.–3.8.1952. Olympiasoihdun viimeinen viestintuoja oli säilynyt tarkoin varjeltuna salaisuutena. Kun tulostaululle ilmestyi teksti “Olympiasoihdun tuo stadionille Paavo Nurmi”, oli stadionin 70 000 hengen yleisö hetken hiljaa. Sitten lehterit täytti suosionosoitusten pauhu. Osa yleisöstä liikuttui kyyneliin.

Sytytettyään tulen stadionin kentällä sijaitsevaan tulimaljaan, antoi Paavo Nurmi soihdun vietäväksi stadionin torniin, jossa toisen olympialiekin sytytti Hannes Kolehmainen.

VIIMEISET VUODET

Älykkyys, sisäänpäin kääntyneisyys ja päämäärätietoisuus olivat Paavo Nurmen keskeisimmät luonteenpiirteet. Alakuloisina hetkinään – varsinkin vanhempana – hän kielsi koko ainutlaatuisen urheilu-uransa arvon. “Vain todellisella työllä, tieteellä ja taiteella on jotakin arvoa”. Paavo Nurmi ei viettänyt koskaan leppoisia eläkepäiviä. Toivuttuaan 1950-luvun lopulla saamastaan sydänveritulpasta hän eli terveitä vuosia ja työskenteli ahkerasti aina vuoteen 1967, jolloin hän sairastui uudelleen. Vuonna 1968 Paavo Nurmi perusti säätiön sydän- ja verisuonitautien sekä yleisen kansanterveyden tutkimista varten. Säätiö sai häneltä lahjoituksena kaksi kerrostaloa sekä runsaat miljoona markkaa.

JÄÄHYVÄISET

Paavo Nurmi kuoli Helsingissä 2. lokakuuta 1973. Nurmen kuolema huomioitiin ympäri maailmaa. Eri maiden lehdet julkaisivat ylistäviä muistokirjoituksia. Opetusministeri Marjatta Väänänen lausui muistopuheessaan: “Ennätykset lyödään, kultamitalit himmenevät, voittaja löytää voittajansa. Historiallisena käsitteenä Paavo Nurmi on lyömätön”.

Paavo Nurmi haudattiin 11.10.1973 valtion kustannuksella. Muistotilaisuus pidettiin Helsingin Vanhassa kirkossa. Juoksijamestarin arkku kuljetettiin autosaattueessa Helsingistä Turkuun, jossa Nurmi haudattiin sukuhautaan Vanhalle hautausmaalle.

LEGENDA

Paavo Nurmi on saanut lukuisia kunnianosoituksia. Hänestä on vuosikymmenten varrella kirjoitettu tuhansia lehtiartikkeleita ja useita kirjoja. Valtioneuvosto tilasi kuvanveistäjä Wäinö Aaltoselta Paavo Nurmea esittävän juoksijapatsaan Pariisin olympiakisojen 1924 jälkeen. Juoksijapatsaasta valettiin vuonna 1952 alkuperäisen muotin mukaan kaksi lisäkappaletta, joista toinen sijoitettiin Helsingin Olympiastadionin edustalle ja toinen Turkuun. Alkuperäinen Ateneumin kokoelmiin kuuluva patsas sijoitettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan eteen vuonna 1983. Vuonna 1994 patsaasta valettiin vielä yksi lisäkappale KOK:n Olympiamuseon puistoon Lausanneen Sveitsiin.

Suuren olympiasankarin kunniaksi on lisäksi lyöty mitaleja, julkaistu postimerkkejä, nimetty teitä ja jopa yksi planeetta. Paavo Nurmi lienee myös ainoa nimeltä tunnistettava olympiaurheilija maailmassa, joka on valittu setelin aiheeksi. Vuosina 1987–93 käytössä olleen 10 markan setelin toiselle puolelle oli kuvattu Helsingin Olympiastadion.