Elämäkerta

Paavo Nurmi syntyi Turussa 13.6.1897. Nurmien kotitalo sijaitsi osoitteessa Jarrumiehenkatu 4. Tukholman olympiakisoissa 1912 Hannes Kolehmainen voitti kolme kultamitalia ja “juoksi Suomen maailmankartalle”. Juoksut tekivät 15-vuotiaaseen Paavoon suuren vaikutuksen ja hän päätti itse pyrkiä samaan saavutukseen. Niinpä hän alkoi käydä lenkillä yhä useammin ja hankki ensimmäiset juoksutossunsa.

Antwerpenin olympiajuoksujen ansiosta Paavo Nurmesta tuli kotimaassa tähti ja Hannes Kolehmaisen manttelinperijä. Ensimmäisessä olympiajuoksussaan 5000 metrillä Nurmi koki kirvelevän tappion ranskalaiselle Joseph Guillemot’lle. Tämä jäi ainoaksi kerraksi, kun Nurmi hävisi olympiafinaalissa ulkomaalaiselle juoksijalle. 5000 metrin hopeamitalin lisäksi Nurmi saavutti Antwerpenissa kultaa 10 000 metrillä sekä maastojuoksun henkilökohtaisessa ja joukkuekilpailussa.

Pariisin olympiakisat 1924 olivat Suomen urheilun ja Paavo Nurmen suurta juhlaa. Kuuden päivän aikana Paavo Nurmi juoksi 5 kultamitalia, niistä 3 henkilökohtaista ja 2 joukkuekultaa. Legendaarisimmat kultamitalinsa Nurmi saavutti 1500 ja 5000 metrin kilpailuissa, jotka juostiin vajaan kahden tunnin sisällä. Lisäksi Nurmi saavutti kultaa maastojuoksun henkilökohtaisessa ja joukkuekilpailussa sekä 3000 metrin joukkuejuoksussa. Ranskalainen Le miroir des sports -lehti kirjoitti Nurmesta: “Paavo Nurmi ylittää inhimillisyyden rajat”.

Rankka Amerikan kiertue jätti jälkensä suurjuoksijaan. Vuonna 1925 Nurmi kilpaili kotimaassa harvakseltaan, mutta ei juossut uusia ennätyksiä. Hänen ennätyksikseen 1500–10 000 metrin olympiamatkoilla jäivät vuonna 1924 juostut 3.52,6 (1500 m), 14.28,2 (5000 m) ja 30.06,2 (10 000 m), jotka olivat kaikki myös maailmanennätyksiä. Vuosi 1926 oli taitekohta Nurmen uralla. Tästä alkoi hiljainen alamäki huipulta, ja kilpailu muiden kanssa oli entistä tasaisempaa.

Syksyllä 1928 Nurmi antoi ruotsalaiselle lehdelle lausunnon: ”Tämä on ehdottomasti minun viimeinen kilpailuvuoteni. Alan jo tulla vanhaksi. Olen kilpaillut 15 vuotta ja saanut jo kyllikseni siitä.” Nurmi kuitenkin jatkoi juoksu-uraansa, nyt vain entistä enemmän vierailla radoilla. Vuoden 1929 Paavo Nurmi aloitti toisella Yhdysvaltain kiertueella. Kesällä 1930 radoilla nähtiin jälleen tuttu voittoisa Nurmi. Kesäkuussa hän rikkoi Lontoossa vuosia kestäneen 6 mailin maailmanennätyksen ja syyskuussa hän juoksi Tukholmassa maailmanennätyksen 20 km:llä.

Ammattilaiseksi julistamisen jälkeen Paavo Nurmi ei enää saanut kilpailla ulkomailla.. Suomen Urheiluliitto ei kuitenkaan tunnustanut Nurmen saamaa ammattilaistuomiota ja Nurmi jatkoikin kotimaassa juoksu-uraansa vuoteen 1934 saakka ns. kansallisena amatöörinä. Paavo Nurmi juoksi viimeisen kilpailunsa Viipurissa 16. syyskuuta 1934. Hän voitti 10 000 metrin kilpailun ajalla 31.39,2.

Vaikka Paavo Nurmi karttoi julkisuutta työssään ja yksityiselämässään, oli hän hädän hetkellä valmis antamaan hahmonsa suomalaisen urheiluelämän ja yhteiskunnan palvelukseen. Vaikeina sodan vuosina Suomi tarvitsikin kipeästi Paavo Nurmen legendaarista nimeä, jolla oli suuri merkitys ulkomailla, etenkin Yhdysvalloissa.

Talvisodan aikana Paavo Nurmi lähti kevättalvella 1940 Taisto Mäen kanssa Yhdysvaltoihin osallistuakseen Suomen hyväksi järjestettyyn keräystoimintaan. Vuonna 1939 Taisto Mäki oli juossut 10 000 metriä ensimmäisenä miehenä alle puolen tunnin. Yhdysvalloissa Mäki osallistui näytösjuoksuihin, joista kertyneet varat luovutettiin Suomen Avulle.

Älykkyys, sisäänpäin kääntyneisyys ja päämäärätietoisuus olivat Paavo Nurmen keskeisimmät luonteenpiirteet. Alakuloisina hetkinään – varsinkin vanhempana – hän kielsi koko ainutlaatuisen urheilu-uransa arvon. “Vain todellisella työllä, tieteellä ja taiteella on jotakin arvoa”. Paavo Nurmi ei viettänyt koskaan leppoisia eläkepäiviä. Toivuttuaan 1950-luvun lopulla saamastaan sydänveritulpasta hän eli terveitä vuosia ja työskenteli ahkerasti aina vuoteen 1967, jolloin hän sairastui uudelleen. Vuonna 1968 Paavo Nurmi perusti säätiön sydän- ja verisuonitautien sekä yleisen kansanterveyden tutkimista varten. Säätiö sai häneltä lahjoituksena kaksi kerrostaloa sekä runsaat miljoona markkaa.

Paavo Nurmi on saanut lukuisia kunnianosoituksia. Hänestä on vuosikymmenten varrella kirjoitettu tuhansia lehtiartikkeleita ja useita kirjoja. Valtioneuvosto tilasi kuvanveistäjä Wäinö Aaltoselta Paavo Nurmea esittävän juoksijapatsaan Pariisin olympiakisojen 1924 jälkeen. Juoksijapatsaasta valettiin vuonna 1952 alkuperäisen muotin mukaan kaksi lisäkappaletta, joista toinen sijoitettiin Helsingin Olympiastadionin edustalle ja toinen Turkuun. Alkuperäinen Ateneumin kokoelmiin kuuluva patsas sijoitettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan eteen vuonna 1983. Vuonna 1994 patsaasta valettiin vielä yksi lisäkappale KOK:n Olympiamuseon puistoon Lausanneen Sveitsiin.

Suuren olympiasankarin kunniaksi on lisäksi lyöty mitaleja, julkaistu postimerkkejä, nimetty teitä ja jopa yksi planeetta. Paavo Nurmi lienee myös ainoa nimeltä tunnistettava olympiaurheilija maailmassa, joka on valittu setelin aiheeksi. Vuosina 1987–93 käytössä olleen 10 markan setelin toiselle puolelle oli kuvattu Helsingin Olympiastadion.