PAAVO NURMEN KOTITALO

Urheilumuseon ylläpitämä Paavo Nurmen kotimuseo sijaitsee Turussa osoitteessa Jarrumiehenkatu 4 as 17. Kotitalo on avoinna yleisölle Paavo Nurmen syntymäpäivänä 13.6. sekä ennakkotilauksesta muina aikoina (info@paavonurmigames.fi).

Paavo Nurmen isä Johan Nurmi osti huoneen ja keittiön asunnon Turun Jarrumiehenkatu 4:stä vuonna 1903. Työväelle rakennetussa asunto-osakeyhtiössä oli kolme yksikerroksista puutaloa, jotka reunustivat laajaa pihaa. Nurmen perheen noin 40 neliömetrin asunto sijaitsi pihan perällä olevan talon päädyssä. Taitavana puuseppänä Johan Nurmi valmisti pienen kodin kaikki huonekalut itse.

Johan Nurmi kuoli vuonna 1910 ja perheen äiti Matilda Nurmi jäi yksin huolehtimaan viidestä lapsesta. Paavo oli kahdentoista (s. 1897), Siiri kymmenen (s. 1898), Saara seitsemän (s. 1902), Martti neljän (s. 1905) ja Lahja runsaan vuoden ikäinen (s. 1908). Nuorin lapsista, Lahja, kuoli reilu vuosi myöhemmin alle 3-vuotiaana.

Perheen talous oli tiukka, koska suurin osa asunnon ostoon otetusta velasta oli isän kuollessa vielä maksamatta. Äiti meni töihin rakennuksille muurarin apulaiseksi ja siivoojaksi. Paavokaan ei voinut jatkaa koulunkäyntiään, vaan hänen oli mentävä ansiotyöhön auttaakseen äitiään perheen elättämisessä. Lukupäätä Paavolla olisi ollut, sillä hän sai kansakoulun päästötodistukseen kaikista lukuaineista arvosanan 9 tai 10. Sellaisella todistuksella olisi menty helposti lyseoon, jos vain rahaa olisi ollut. Paavon ensimmäinen työpaikka oli leipuriliikkeessä juoksupoikana.

Kahdenkaan työssä käyvän niukat tulot eivät riittäneet elämiseen, vaan Matilda Nurmen oli vuokrattava keittiö toiselle työläisperheelle. Elämän puitteet olivat hyvin vaatimattomat. Koko viisihenkinen perhe asui lähes neljän vuoden ajan pienessä kamarissa ja keitti ruokansa kaakeliuunissa. Nukkumista varten oli yksi puusohva sekä pukkisänkyjä.

Nurmen perhe saattoi ottaa koko Jarrumiehenkadun asunnon omaan käyttöönsä vasta vuonna 1920 Paavon palattua Antwerpenin olympiakisoista. Olympiavoittojen myötä Paavo oli vaurastunut niin, että asuntoon saatiin hankituksi sähkövalo ja keittiöön vesijohto. Lisäksi kotiin ostettiin tehtaassa valmistettuja ajanmukaisia huonekaluja. Olipa kamarissa ompelukone ja gramofonikin, jotka Paavo oli saanut palkintoina juoksukilpailuista. Matilda Nurmi saattoi nyt lopettaa töissä käymisen ja keskittyä kodinhoitamiseen.

1920-luvun alussa Paavo Nurmi opiskeli teollisuuskoulussa Helsingissä ja kävi Jarrumiehenkadulla joskus viikonloppuisin. Turkuun ja vanhaan kotitaloonsa hän palasi keväällä 1924 valmistautumaan Pariisin olympiakisoihin tutuissa maisemissa.
Lopullisesti Paavo Nurmi muutti pois Jarrumiehenkadulta mentyään naimisiin Sylvi Laaksosen kanssa toukokuussa 1932. Avioliiton päätyttyä eroon Paavo Nurmi asui eri osoitteissa Turussa vuoteen 1935, jolloin hän muutti pysyvästi Helsinkiin.

Matilda Nurmi asui Jarrumiehenkadulla kuolemaansa, vuoteen 1936 asti. Perheen naimattomina pysyneet sisarukset Siiri ja Martti sekä vuonna 1946 leskeksi jäänyt Saara asuivat vanhassa kotitalossaan aina vuoteen 1960 asti.

Huoneisto siirtyi 1960-luvun taitteessa pois Nurmen perheen omistuksesta ja sen kunto huononi vähitellen. Paavo Nurmen syntymän satavuotisjuhlan lähestyessä Turun kaupunki ryhtyi kunnostamaan asuntoa, ja se avattiin yleisölle 10.6.1997. Tuolloin siellä oli Turun maakuntamuseon kokoama pienimuotoinen muistonäyttely.

Urheilumuseo vuokrasi Turun kaupungin omistaman asunnon 1.1.2000 alkaen ja sisusti sen 1920-luvun asuun samantyyppisillä esineillä kuin Nurmen perheelläkin oli ollut. Asunnon tapetit vaihdettiin vastaamaan 1920-luvulla käytettyjä tapettimalleja. Osa sisustuksesta käytetyistä esineistä on alkuperäisiä: vuoteissa olevissa liinavaatteissa on Siiri ja Saara Nurmen monogrammit ja keittiön pöydällä on Nurmen perheen käytössä olleet lautaset. Kamarissa on Paavo Nurmen juoksukilpailusta palkinnoksi saama gramofoni.